Vaikka Shaver itse ei ole varsinaiseksi tähdeksi urallaan noussutkaan, niin nippu hänen laulujaan on päätynyt klassikoiksi nimekkäiden artistien tulkitsemana. Eräänä Waylonin uran tärkeimpänä merkkipaaluna pidetään vuonna 1973 ilmestynyttä Honky Tonk Heroesia. Levyn materiaali on kokonaisuudessaan Billy Joen kirjoittamaa ja tuohon aikaan vallalla olleen tavan vastaisesti musisoinnin hoitaa studiomuusikoiden sijaan Waylonin oma bändi Waylors. Näillä eväin onkin saatu aikaan todella mainio kattaus messevää countrya - todellinen outlaw countryn kulmakivi, mutta ei siitä sen enempää tällä kertaa...
Waylonin ohella kuomansa Willie Nelson ja Johnny Cash ovat versioineet Shaverin lauluaarteistoa useammankin kappaleen verran levyilleen ja päätyipä You Asked Me To Kuningas-Elviksen ohjelmistoonkin. Myös Freud Marx Engels & Jungin ensimmäiseltä levyltä löytyvät rallit Kuljeta mua ja Vanha kaljapummi ovat alkujaan Billy Joen tekeleitä.
Vuonna 1939 syntyneen Billy Joe Shaverin elämä ei ole ollut mitään kukkapenkissä tanssimista, vaikka on hän sitäkin saattanut joskus harrastaa. Billy Joe työskenteli uransa alkupuolella muun muuassa jonkin aikaa sahalla ja menetti sirkkelimiehelle ominaiseen tapaan oikean käden etu- ja keskisormesta merkittävän osan. Tämän seurauksena hän joutui opettelemaan kokonaan uuden tyylin soittaa kitaraa. Hän myös päätti että ihmiselämä on liian lyhyt epämieluisissa hanttihommissa tärvättäväksi. Niinpä hän heittäytyi kokopäiväisesti mieluisampiin hanttihommiin ja alkoi panostaa musiikkiuraansa aivan tosissaan.
Vuosituhannen vaihteen aikoihin Billy Joe Shaverilla ei pyyhkinyt kovinkaan vahvasti. Vuonna 1999 syöpä vei lyhyen ajan sisällä sekä hänen vaimonsa Brendan, että äitinsä Victoryn. Uudenvuoden aattona 2000 puolestaan Eddy siirtyi autuaammille keikkalavoille. Liian iso kerta-annos rock and rollin varjopuolia koitui 38-vuotiaan kitaristin kohtaloksi aivan liian aikaisin. Kesken keikan iskenyt sydänkohtaus oli vähällä kaataa myös Billy Joen itsensä vuotta myöhemmin, mutta tämä Teksasin jäärä tuli sitkeästi takaisin ja teki vahvan paluun vuonna 2002 ilmestyneen Freedom´s Child -levyn myötä. Toipumista on varmasti auttanut Australian kiertue Kinky Friedmanin hilpeän retkueen kanssa. Kyseisen retken tuliaisena ilmestyi leppoisa Live From Down Under -levykin .
Vuonna 2007 Billy Joe ajautui sanaharkkaan Papa Joe´s Saloonissa, Teksasin Lorenassa paikallisen Billy Bryant Crokerin kanssa. Shaverin mukaan Croker käyttäytyi uhkaavasti, vaikka joidenkin todistajien mielestä oli aivan normaalia että hän sekoitti juomaansa kääntöveitsellä ja kuivasi terän sen jälkeen Shaverin takkiin. Tapahtumat kuitenkin johtivat siihen että herrat päätyivät ulos selvittelemään välejään. Seuranneessa kahakassa Billy Joe ampui puukon kanssa heilunutta Crokeria huuleen hieman omaa kämmentään pienemmällä käsiaseella. Tapahtuman jälkeen lähti liikkeelle huhu, jonka mukaan Billy Joen olisi ennen ampumista kuultu kysyvän "where do you want it?". Tästä countrymuusikko Dale Watson innostui kirjoittamaan tuoreeltaan laulun nimeltä Where Do You Want It.
Asiaa puitiin vasta äskettäin oikeudessa Teksasin Wacossa. Istunto sai välillä jopa nykäsmäisiä piirteitä, mutta kyllähän Shaverin ansiot lauluntekemisen saralla ovat vähintäänkin yhtä kovia kuin Masa-Hiirellä mäkihypyssä. Billy Joen vanha rikosrekisterikin nousi käsittelyn aikana esiin. Hän on jo entuudestaan poliisinkirjoissa kärähdettyään neljätoistavuotiaana vesimelonien varastamisesta. "Where do you want it" -legenda ei varsinaisesti tainnut auttaa selittelyä itsepuolustuksesta, mutta lopulta Shaver sai kuitenkin vapauttavan tuomion ja kiirehti jo samana iltana keikalle. Paikalle saapui myös aiemmin tarinassa mainittu ystävänsä Dale. Oikeudenkäynnistä löytyy useampikin seikkaperäinen artikkeli internetin kätköistä, joten ei siitä sen enempää. Pari sitaattia lienee paikallaan tähän silti oheistaa. Kun Billy Joelta kysyttiin miksei hän vain lähtenyt pois kokiessaan tilanteen uhkaavaksi, vastasi hän että "Ma'am, I'm from Texas. If I were chickenshit, I would have left, but I'm not." Toinen countrypiisin aiheeksi kelpaava lausunto oli se, että koska hän sattuu olemaan tällainen John Wayne -tyyppinen persoona, niin tottahan toki hän lähti Crokerin pyynnöstä ulos asiaa selvittämään.
Oikeudenkäynnin etenemistä netistä seuratessani, myös Shaverin levyt päätyivät jälleen kerran cd-soittimen pesään. Näin ollen tämäkin viisitoista vuotta vanha levy on nyt ajankohtainen. Olen myös luvannut käsitellä tällä palstalla vain sellaisia levyjä, joita on edelleenkin saatavissa ja tätä näyttäisi olevan ainakin amazon.comissa vielä muutama käytetty kappale suht älykkääseen hintaan... Joten äkkiä vain tilailemaan, niin ei tarvitse sitten katua.
Mutta mennäänpä itse aiheeseen:
Levy avataan kohtalaisen rankalla kädellä rokkaamalla. Hottest Thing In Town sisältää selkeitä yhtymäkohtia Dan Bairdiin ja Georgia Satellitesiin. Shaverin basistina toimikin tähän aikaan Keith Christopher, mies joka oli muinoin Satellitesia perustamassa. Hän on myös sittemmin kuulunut Bairdin soolokauden luottosoittajiin ja vaikuttaa nykyiselläänkin Homemade Sin ja Yayhoos -kokoonpanoissa. Rumpuja Shaverin riveissä soitti Craig Wright ja kokoonpanon täydensivät luonnollisestikin isä ja poika Shaver. Tällä levyllä aika ajoin kinkereihin mukaan liittyvät tuottaja Brendan O´Brien kitaran tai basson varteen (Christopher soittaa välillä kitaraa), sekä Willien Family Bandista lainattu huuliharppuässä Mickey Raphael.
Good News Blues kääntää perinteisen bluesajattelun päälaelleen. Heti aluksi todetaan, että "muija lähti, mutta hyvä niin - onpahan vähemmän ruokittavaa ja sängyssäkin enemmän tilaa nukkua" - asioista pitää nähdä niiden valoisat puolet. Laulun aihe lienee Billy Joelle varsin tuttu, sillä hän ehti edesmenneen, pitkäaikaisen vaimonsa Brendan kanssakin avioitua kolme kertaa. Luonnollisesti myös pari eroa matkalle mahtui.
Shaver bändin livesoundi sijoittuu jonnekin countryn ja bluesin rämeikköiseen välimaastoon. Jo mainittu Good News edustaa lajitoveriensa Love You Til The Cows Come Homen ja Black Rosen ohella setin sinisävyisintä antia. Myös Waylonin tunnetuksi tekemä Honky Tonk Heroes on saanut kovasti bluesahtavan käsittelyn osakseen. Sen sijaan kolmantena tuleva Georgia On the Fast Train, sekä Ride Me Down Easy (=Freukkareiden Kuljeta mua), Old Chunk Of Coal ja You Asked Me To ovat räyhäkkääksi terästettyä countrya. Omana lukunaan kokonaisuudesta erottuvat kaksi akustista numeroa: Live Forever ja Honey Bee.
Kautta koko levyn kuulijalle välittyy Smith´s Olde Barissa vallinnut hurja tunnelma. Äänimaisema on jätetty sopivan rosoiseksi ja kaikenlainen nykypäivän countrya vaivaava siloiteltu muniinsa puhaltelu loistaa poissaolollaan. Eddy Shaver saa runsaasti soolotilaa ja todellakin tietää kuinka sen tyylikkäästi saa täytettyä. Hänen soitossaan kuuluu selkeästi isän vaikutus. Billy Joe Shaverin musiikissa vahvimpina sävyinä olevat country ja blues ovat nimittäin Eddylläkin varsin hyvin hallussa. Lisäsävyä touhuun tuovat tietty ne "nuoren miehen" Hendrixit yms...
Yleensä kun jotakin artistia mainostetaan aidoksi, niin silloin ollaan jo lähtökohtaisesti tukevasti metsässä, mutta Billy Joen tapauksessa tuo aitous paistaa pitkän matkan päähän. Monista maailman kolhuista selvinnyt vanttera jässikkä kirjoittaa yksinkertaisen tehokkaita lauluja, joissa ei ole mitään liikaa, mutta kaikkea tarpeeksi ja tulkitsee ne todella elämänmakuisesti. Tekstien kielikuvat eivät ole liian korkealentoisia, mutta kuitenkin sopivasti runollisia. Billy Joen piiseissä kiteytyy ajatus "vähän ja asiaa" varsin tehokkaasti.
Shaverin studiolevyt ovat huomattavasti countrympia kuin tämä nyt käsitelty live ja tutustumisen arvoisia kaikki tyynni. Niiihin tullaan varmasti palaamaan levyhylly-blogin tiimoilta tuonnempana. Varmemmaksi vakuudeksi voisin tähän loppuun linkittää kertakaikkisen väkevän Get Thee Behind Me Satanin Billy Joen tuoreimmalta julkaisulta, elikkäs gospellevyltä Everybody´s Brother, sekä Shaver bändin ensimmäiseltä Tramp On Your Street -levyltä löytyvän Waylon & Billy Joe -dueton Heart Of Texas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti